BERLIN DAY 2

Aamupala nassuun ja lähettiin junalla kohti Sachenhausenia eli keskitysleiriä. Tää leiri ei ole niistä pahimmista päistä, mutta pysäyttävä silti. Alue oli ihan älyttömän iso, niin iso etten ois koskaan kuvitellutkaan. Tossa alempana on pienoiskartta alueesta, ja me ehittiin parissa tunnissa käydä pieni kolmion muotoinen alue läpi, ei ehitty näkemään ihan kaikkea. Pari kuvaa alempana on muistomerkki jossa lukee ''Todesmarsch'', he siis joutuivat marssimaan leiriltä pois pitkän matkaa, he myös rakensivat ja uudistivat leirin. Tämä alue oli ollut ennen olutpanimo, myöhemmin natsileiri ja siten Neuvostoliittolaisten miehittäjien pitämä vankileiri. Enimmäkseen se kuvattiin työleiriksi, mutta siellä sai surmansa yli kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja leirillä SS:n aikaan siellä oli yli 200 000 vankia. Uhrit kuolivat tauteihin, hoidon puutteeseen, nälkään, väsymiseen, kylmään, joukkoteloituksiin, pahoinpitelyihin ja vuodesta 1942 niitä surmattiin kaasukammioissa. Näihin kuului juutalaisia, kommunisteja ja natseja vastustaneita poliitikkoja. 

ARBEIT MACHT FREI eli ''Työ vapauttaa'' lukee pääportissa

Alempana on kuva telotuspylväistä joihin vankeja sidottiin ja ammuttiin. Toisessa kuvassa on muistokukkia eri valtioilta, tuohon kulmaankin monet vangit surmattiin.

Vangin raapustama seinäkirjoitus. ''Tämä on painajaista..'' tms.

Kylpyammeita ja alempana vessanpyttyjä, voitte varmaan kuvitella miten kylmä tuolla oli talvella pestä ittensä..

Joihinkin rakennuksiin oltiin tehty museoita joissa oli alkuperäisiä vaatteita, tavaroita, kidutusvälineitä ja valokuvia. Jokaisessa huoneessa oli tauluja joissa kerrottiin tapahtumista. Käytiin yhden talon kellarissa ja siellä oli ihan järkyttävän kylmä jopa kesällä, millaistahan sielläkin on ollut talvella.. Siellä luki seinässä pieni tosi tarina kahdesta miehestä jotka oli kulkemassa kellarin läpi ja ne törmäsikin metrin korkuisiin ruumispinoihin. Nälkään kuolleita ja muita kuolleita vankeja heitettiin vaan sinne.

Leirin vankilan sellistä. Aika mukavan näköstä... Moniin selleihin oltiin laitettu muistokukkia ja nimitaulut niinkuin alempana näkee

Vankeja oli jaettu erilaisiin yksiköihin. Yksi niistä oli kenkien testausyksikkö, eli siis he joutuivat juoksemaan ja kävelemään joka päivä jopa 40km matkoja kenttää ympäri, jossa oli erilaista maastoa, oli kiviä ja betonia, testatakseen sotilaille kenkiä. Heillä piti olla myös täysi kenttävarustus päällä jotta olosuhteet ois olleet samallaiset. Meillä oli farkut ja toppi päällä ja ballerinat jalassa, juostiin alle 50 metriä betonisella kentällä leiriä ympäri ja voin sanoa että teki kovaa juosta noinkin lyhyt matka sillä aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja lämpötila tais olla 30 paikkeilla auringossa. En pysty ajattelemaan että miten ne on juossut 40km matkoja nälissään ja huonovointisina kenttävarustus päällä ihme kengät jalassa... Oli myös rahanväärennösyksiköitä ja he väärensivät yhteensä 134 610 810 puntaa.

Mun mielestä oli mielenkiintoista käydä Sachenhausenissa, olisin halunnut nähdä joukkohaudat mutta ne oli 3km päässä pääportilta eikä meillä ollut niin paljoa aikaa. Mua kiinnostaa tosi paljon historia ja varsinkin sodan aikainen, siks aion käydä vielä monissa muissakin leireissä. Aika paljon tavaroita oltiin viety pois ja laboratorioissakaan ei ollut enään muuta jäljellä kuin kaappi ja pöytä. Olis ollut mielenkiintoisempaa jos tavaroita oltaisiin jätetty enemmän ja räjäytettyjä rakennuksia olisi säästetty, esimerkiksi se Asema Z, eli kaasukammio. Olihan toi kumminkin mielenkiintoinen ja hieman pysäyttäväkin.

Sachenhausenilta mentiin junalla takaisin Berliiniin. Otettiin latet starbucksista ja lähdettiin kohti Checkpoint Charlieta. Matkalla käytiin keskustassa ja nähtiin tooosi korkeita taloja!

Tää on joku tapa että liimataan purkkia keskellä kaupunkia olevaan muurinosaan, joten pitihän meiänkin sitten liimata omamme siihen!

Checkpoint Charlie on siis Berliinin jaon ja muurin aikainen rajanylityspaikka ja siihen lähettyville rakennettiin muurimuseo. Museossa oli sen ajan autoja, tavaroita ja tarinoita ihmisistä jotka yrittivät päästä Berliinin muurin yli, osa onnistui, osa loukkaantui ja vangittiin ja osat kuoli. Siellä oli myös monia lasten kirjeitä äideilleen ja muille jotka oltiin vangittu tai asui muurin toisella puolella. Museo oli tosi kiinnostava, kannattaa käydä jos Saksan historia kiinnostaa yhtäänkään!

Loppuillasta käytiin kiertelemässä katukauppoja. Meillä oli ihan hirveen nälkä ja suunnistin kartan avulla meiät sitten lähimpään Subwayhin. Berliinin maisemat ja historialliset rakennukset on upeita ja ihmiset tosi sosiaalisia. Me ihan järkytyttiin kun saavuttiin subiin ja siellä oli kanasubi vaan 2 euroa!!! Oli muutan tajuttoman hyvää! Käytiin vielä pienellä kävelyllä ja ostoksilla Hauptbahnhoffilla. Illemmalla mentiin koko porukka katsastamaan Berliinin yöelämää! Mä kuvittelin Berliinin ihan erilaiseksi millainen se oikeasti on. Paras kaupunki missä oon koskaan käynyt ja aion matkustaa vielä monesti uudestaan, eiköhän nämä hehkutukset jo riitä :-D

Heh, toivottavasti teitä ei ala kyllästyttämään nää postaukset sillä näitä on vielä pari luvassa lisää!